SIMON MAANKOHOUMAPUISTO

MAAN KOHOAMINEN
Maan kohoaminen, joka on seurausta mannerjään painon poistumisesta, jatkuu edelleen 10 000 vuoden jälkeen. Sen suuruus vaihtelee maan eri osissa ja Perämeren rannikkoalueella se on suurinta. Tällä paikalla maa kohoaa n. 8,5 mm vuodessa. Maankohoaminen näkyy parhaiten rannoilla, joissa paljastuu uutta vesijattömaata.

Kun jää suli pois, oikenee laatta taas. Vaikka Skandinaviassa ei ole ollut mannerjäätikköjä 8 000 vuoteen, jatkuu laatan oikeneminen yhä. Oikeneminen on hidas prosessi, joka jatkuu mahdollisesti vielä tuhansia vuosia. Arvioidaan, että maa kohoaa vielä Pohjanlahdella 80 - 120 metriä. Aikaa tähän kuluisi 7 000 - 12 000 vuotta. Tämä tarkoittanee sitä, että Pohjanlahti muuttuu järviketjuksi, johon yhtyvät Suomen ja Ruotsin pohjoiset joet, jotka laskevat vetensä Itämeren kautta Pohjanmereen ja Atlantiin.

Maannousun mittaamiseksi käytetään GPS -paikannusmenetelmää, jossa usean satelliitin avulla määritetään mittausaseman paikka ja korkeus. Mittauspaikka ei ole enää sidoksissa merenrantaan, vaan se voi sijaita myös sisämaassa. GPS- mittausta on kokeiltu pohjoismaisessa BIFROST- hankkeessa. Jo muutaman vuoden mittaus antaa maannoususta tarkan kuvan.

Merestä kokonneen maan valtaa erilaiset rannikon pioneerikasvit muodostaen rantaniittyjä. Myöhemmin rannan valtaa pensaat ja puut. Tyypillisesti ensin ehtivät paju, raita, leppä ja koivu ennen kuusta ja mäntyä.